Päiväetappi 8: Kultaa - Strömfors 31 km
Kultaalta alkaa reitin erämaisin melontaetappi. Reittivaihtoehtoja on kaksi. Kapeampi uoma kulkee Piuhanhaaraa pitkin, kun taas leveämpi reitti kulkee ensiksi Kymijoen päähaaraa ja myöhemmin Hirvikoskenhaaraa. Molemmat reittivaihtoehdot ovat hidasta virtaa. Tällä kohdin etappia meloja on täysin erämaisessa ympäristössä, jossa on hyvät mahdollisuudet bongata vaikkapa harmaahaikara tai isoja haukkoja.
Noin 6 kilometrin kohdalla jokeen yhtyy oikealla puolella pieni Hirvijärvi ja samalla kohtaa, mutta joen vasemmalla reunalla on Metsähallituksen ylläpitämä Valkmusan kansallispuisto. Alueella on 2,2 kilometriä pitkä luontopolku. Reittiin kuuluu myös lintutorni. Luontopolun alkupäähän pääsee kävelemällä Hirvivuolteen padon ylittävää tietä noin 1,4 km etelään, josta on viitoitus polulle.
HUOM: Kun lähestyt Hirvivuolteen patoa ylävirrasta, valitse joenuoman oikea reuna, jotta et joudu patoluukkuihin. Padon oikeassa reunassa on laakea rantakallio, johon rantautuminen tapahtuu. Kanootti on kannettava padon ylittävän tien yli tai patoon tehtyä kanootin vetotelaa pitkin.
Hirvivuolteen padon alta alkaa melontaetappi, joka pitää sisällään useita pieniä virtapaikkoja sekä lopussa Vaskovuolteen, joka on yli kilometrin mittainen yhtenäinen helposti melottava virta-alue. Virtaosuuden päätteeksi on kuohuva Hirvikoski. Rantautumispaikka on merkitty maastoon sillan pieleen oikealle. Tästä lähtee myös hyväkuntoinen polku, jota pitkin on kanootti helppo kantaa kosken ohitse. Kantomatkaa kertyy noin 100 m.
Hirvikosken pituus on noin kilometri ja pudotuskorkeutta 1,3 metriä. Vettä virtaa 70 m leveässä uomassa 60 - 270 m3/s. Hirvikosken luonteeseen vaikuttaa hyvin paljon virtaama ja pudotuskorkeus. Keväällä huipputulvalla koski luokitella kolmoseksi, mutta vähävetisinä kausina (alle 100 m3/s) se on I - II. Kosken voi sivusuunnassa jakaa puoliksi. Vasen puolisko on matalaa ja kalliopohjaista. Kallioiden ja päävirran reunaan muodostuu iso stoppari. Tulvalla stoppari on vaikea ja poispääsy voi tuottaa ongelmia. Avokanootilla liikkuvalle suositellaan kantoreittiä.
HUOM: Laskureitin valinta ja laskemispäätös on aina melojan omalla vastuulla. Omatoimiretkeilijän pitää arvioida tilanne paikan päällä omiin havaintoihin perustuen.
Hirvikoskelta melontaetappi jatkuu leveänä ja tasaisena virtana laajoja peltoalueita. Myös asutusta ja mökkejä on etapin varrella runsaasti. Koska joki virtaa maaseutumaista kyläaluetta, on joella myös muitakin käyttäjiä. Tästä oivallinen esimerkki on virta-alueet, jotka on merkitty virallisilla väylämerkein. Joella liikutaan siis myös moottoriveneillä, joten hienoinen varovaisuus on paikallaan. Melonnallisesti etappi on helppo. Reitille mahtuu muutamia pienempiä nivamaisia alueita, jossa virran nopeus kasvaa. Etapin loppupuolella joessa on jälleen suuria saaria, joiden kiertämiseen meloja voi itse valita reittinsä. Varsinainen melontareitti on linjattu oikeanpuoleista pienempää uomaa pitkin. Tällä pätkällä voi saada jonkinlaisen ”Syvä joki” fiiliksen.
Seuraavana on vuorossa Tammijärvi. Mikäli tarkoituksena on käydä pitämässä taukoa ennen järven selän ylitystä, nin käänny oikealle joen ja järven haarautumiskohdassa. Antinrannan uimaranta ja taukopaikka on Tammijärven puolella heti jokisuusta 200 metriä oikealle pienen lahden pohjukassa. Antinrannassa on hyviä telttailupaikkoja ja se soveltuukin sen takia sopivasti yöpymiskohteeksi.
Antinrannalta alkaa reitin ainoa oikea järviosuus. Tammijärvi on noin 4,5 kilometriä pitkä ja 1,5 kilometriä leveä järvilaajentuma. Järvellä on jo sen verran kokoa, että tarkkaa vastarannan reittilinjaa on vaikea havainnoida järven selältä. Reitin hahmottamiseksi kannattaa melojan ottaa maastopisteekseen suoraan etelässä näkyvä GSM masto ja meloa sitä kohti.
Antinrannasta lähtiessä alkumatkalla on järvessä laajoja limakoita (pintaan ulottuvia vesikasveja) jotka heikentävät kanootin kulkua. Mikäli mahdollista, niin alkumatkasta kannattaa suunnata kulku keskemmälle järveä, jolloin pääsee nopeammin vesikasveista eroon. Noin puolentoista kilometrin päässä lähtöpisteestä järvi syvenee ja vesikasvit loppuvat. Kahden kilometrin melontataipaleen jälkeen on Pyhtään kunnan ylläpitämä Koivuviikin tulipaikka. Se sijaitsee järven itärannalla ensimmäisten suurempien rantakallioiden kohdalla.
Melko pian Tammijärven ylityksen jälkeen saavutaankin jo reitin päätepisteeseen Strömforssin ruukkialueelle.