Päiväetappi 7: Inkeroinen - Kultaa 22 km
Kymijoen melontaosuudesta on tehty yksityiskohtainen reittiopas, joka kannattaa ladata ennen reitille menoa.
Kymijoen ensimmäinen etappi alkaa Inkeroisten lauttarannasta. Joki on tässä kohdin leveä ja virtaa hitaasti, joten sitä on kiva meloa eteenpäin. 3 kilometrin jälkeen on edessä ensimmäinen koskijakso Piirteenkoski. Sen vasenta reunaa kulkee venereitti, jota pitkin voi turvallisesti laskea. Melkolailla heti kosken jälkeen on etapin ensimmäinen taukopaikka Huhdanniemi. Taukopaikalta eteenpäin joki on leveää ja lähes virtaamatonta aina Susikoskelle saakka. Tässä vaiheessa on melottu n. 10,5 km. Kosken rannalla olevassa Susikosken kahvio tarjoaa kivan taukopaikan melojille. Itse Susikoski on syvä ja melko tasainen koski. Siinä on jonkinverran suht voimakkaita pyörteitä, joten melojan on syytä olla varuillaan.
Susikoskelta alkaa n. 3 kilometriä pitkä vähän virtaavampi reittiosuus. Reitillä on yksi pieni koskiosuus jossa selkeä ja helppo laskulinja. Parin kilometrin suvannon jälkeen on Kuovinkallion taukopaikka. Taukopaikalta alkaa ensimmäinen varteenotettava koskialue. Ensikosketuksen tähän etappiin kannattaa ottaa lähtöpaikan välittömässä läheisyydessä olevalta Kuovinkallion näköalapaikalta, josta avautuu hieno näkymä Päijänteenkoskeen ja Keskikoskeen.
Varsinainen melontareitti kulkee Keskikoskea pitkin, mutta melontareitin voi valita toisinkin. Ahvionkoskien yläosalla on lukuisia suuria saaria, joiden välistä mistä tahansa voi meloa. Virtausoloiltaan kaikki saarten väliset reitin ovat melko samankaltaisia. Virtaus on tasaista eikä kuohuvia koskia ole lainkaan. Maisemaltaan kaikki väylät ovat erämaisia. Varsinaiset koskialueet ovat aivan alueen alaosassa, jossa Ahvionkoski jakaantuu kahteen haaraan. Lännen puolella (oikea) oleva Kotokoski I–I+(II) on leveä ja kivikkoisempi kuin idänpuoleinen Martinkoski I–I+ (II). Jos vettä on tarpeeksi, on Kotokoski helpompi laskettava. Martinkoskessa on nopeasti virtaavaa vettä ja helppoja, mutta isoja aaltoja. Martinkoski on syvä jeikä itsensä kolhimisvaaraa ole. Sen sijaan koskessa olevat korkeat aallot ovat avokanootille vaikeita, koska voivat tuoda vettä sisään tai kaataa kanootin.
HUOM: Laskureitin valinta ja laskemispäätös on aina melojan omalla vastuulla. ohjeen reitit ovat aina SUOSITUKSIA, eivät koskaan ehdottomia totuuksia. Omatoimiretkeilijän pitää arvioida tilanne paikan päällä omiin havaintoihinsa luottaen.
Koskialueen vasemmalla reunalle kulkee ura, jota pitkin kosket pystytään ohittamaan maitse kanoottia kantamalla. Kantomatka noin 100 m.
Ahvionkoskien jälkeen meloja voi valita kaksi eri reittiä. Seuraamalla joen pääuomaan päästään parin kilometrin suvantotaipaleen jälkeen Kultaankoskelle, jonka keskivaiheilla on taukopaikka ja Erämys-Keisarinkoskien elämysmajoitusta. Seuraillen vasenta rantaa pääsee retkimeloja helposti ja turvallisesti ohittamaan kosken ainoan kovempivirtaisen kohdan. Meloja voi myös valita Ahvionkoskien jälkeen myös oikeanpuoleisen melontareitin, joka kulkee Piuhanhaaraa pitkin. Tämä haara on huomattavasti kapeampi ja sen varrelle sijoittuu kolme pienempää virtakohdetta. Virtapaikkojen rannalla näkyy kivikasoina alueen perkaushistoria. Piuhanhaaran puolivälissä meloja kääntyy vasemmalle ja meloo Kultaan taukopaikalle.